Se on maajussini motto. Ärsyttävän oikeamielistä!

Ensivaiheessa kuulin pöyristyttäviä sisäpiiritietoja siitä pelistä, mikä oli jo alkanut, ennen kuin mikään oli virallisesti vielä edes alkanut.

Sitten kuulin lisää kehitteillä olevista suhteista.

MITÄ! Joillakin tuntui olevan peli selvä jo alkumetreillä. Siis peli pelattu lähes tulkoon loppuun ennen kuin mikään oli vielä edes alkanut. Muilla maajusseilla ja maajussittarilla oli selvät kuviot eli kilpailu käytännössä pelattu loppuun siinä vaiheessa, kun meillä vasta starttaillaan moottoria.

Apua! Käykö tässä niin, että meikäläinen katsoo muiden perävalojen vilkkuvan ohitse, nielee naftankatkut ja tien pölyt, kun hitaanpana tajuan edes aamenta sanoa.

Kuka lähtee paalupaikalta? Siihen ei maajussi alennu vastaamaan. Ei vaikka ensin yritin houkutella häntä asian vierestä keskustelemalla. Kun se ei tuottanut tulosta, rohkaistuin jo vihjailemaan ja kysymään sinne päin. Ei edelleenkään tulosta. Lopulta ei auttanut muu, kuin nöyrtyä kysymään suoraan. Voi mikä häpeä!

Mitä tämä tarkoittaa? Jos muissa leireissä ykkönen tietää olevansa ykkönen, niin silloinhan kakkonen ei vielä tiedä jäävänsä kakkoseksi, koska hänelle ei armollisesti olla vielä paljastettu koko totuutta. Siksikö meidän varikolla minä en tiedä mitään. Olenko siis jo tässä vaiheessa kakkonen? Se hölmö, joka vielä luulee pelin pelaamattomaksi?

Maajussini vakuutti, että peli ei ole vielä edes alkanut. Eihän se ole voinutkaan, sillä farmiviikko on vasta edessä päin. Hän ei tunne kandidaatteja niin hyvin, että  voisi ottaa kantaa puoleen jos toiseenkaan. Pitäisikö siitä sitten huolestua? Jos muualla tiedetään jo, kuka on ykkönen, voi hän olla tyytyväinen omaan ylivoimaisuuteensa. Vaan entäs meidän tallilla? Ykkönen, sitten kun se aikanaan selviää, ehkä voitti täpärästi. Niin tasapuolisia kilpalijattaria?? Voihan se niinkin olla. Tai sitten hän on todellinen diplomaatti. Mitä Ulkoministeriö onkaan menettänyt hänessä...

Joka tapauksessa: minä bongasin hänet ensin ja lähetin kirjeeni matkaan. Hän valitsi minut kaikkien hakijoiden joukosta. Entäs jatkossa? Jos niinkin hyvin kävisi, että tulisin valituksi seuraavalle asteelle, kuinka paljon joutuu mies tekemään töitä sen eteen, että saa minut vakuuttuneeksi siitä, että olen juuri SE VALITTU. Ei ole häävi olo olla itse se, joka aloitteen tekee. Se on miehen tehtävä!! Vaikka mies olisi kuinka arka, niin vihreää valoa saatuaan, pitää miehen tietää, mitä haluaa ja osoittaa, mitä on valmis sen saamiseksi tekemään.