Niin tytöt ja pojat pääsivät tutustumaan vastapuolen arkeen: ensikäynti navettaan ja talliin. Siinä sitä sitten oikeasti hoideltiin maatilan eläimiä. Jotkut olivat jo kokeneita, kuten Mikon morsmaikut, nk. hevostytöt ja toiset ensimmäistä kertaa läheisessä kontaktissa suuriin eläimiin.

Oikeasti hoidettiin suitsia, harjattiin kylkiä, juotettiin vasikoita, ruokittiin, kannettiin heiniä ja luotiin lantaa.

Se, pääsikö Maajussi helpommalla vai tuliko vieraista enemmän työtä kuin apua, on arvoitus, mutta luulenpa, että kokemus oli kaiken kaikkiaan kuitenkin ainutlaatuinen kaikille osallistujille.

Toiset menevät tulevien appivanhempien hellään hoivaan, toiset pääsevät appiukon tarkkailevien silmien alle kortteeriin, kun taas toiset pääsevät pälkähästä, kun anoppi on katsonut parhaaksi poistua takavasemmalle.

Jotkut taasen pääsevät omaan rauhaan (+kameramies, valomies, äänimies ja toimittaja) kolmisteen tutustumaan ilman ylimääräisiä ihmisiä.

Kaikkia jännittää...

Mä oon

Mä myöhässä nyt oon

Ei aikaa tervehtiä lain

On kiire, kiire, kiire vain

Ei tykkää. Koska hän ei ole tarpeeksi aktiivinen, että olisi soittanut useammin. Muissa leireissä kiinnostuksen määrää mitattiin vaihdettujen puheluiden määrällä. Se silmällä pitäen, Maajussini ei ole minusta juurikaan kiinnostunut. Meidän yhteenlaskettujen puheluiden määrä kalpenee ahkerimpien Maajussien yhden päivän aikana soittamien puheluiden rinnalla. Sitä minä tietenkin vertaamaan Neiti X:n saamiin puheluihin. Neiti X on kanssakilpailijattareni. Ymmärsin niin, että hekään eivät olleet soitelleet yhtään se useammin.

Onko hän siis vain ujo, kokematon tai kenties niin kiireinen, että ei jouda soittamaan sen useammin vai onko se suoraan verrannollinen kiinnostavuuteen?

Mielestäni olen sopivan sopiva maajussilleni. Olen kiva, reipas, touhukas, puhelias, uskollinen, yhden miehen nainen, raitis, tupakoimaton, järkevä, viisas, kivan näköinen ja hyvä vartaloinen, sopivan naisekas, kurveja siellä, missä niitä pitää ollakin, pelkäämätön, mielenkiintoinen, hellä, romanttinen, kiihkeä, seksikäs, avoin ja rehellinen.

Enkä en sittenkään. Olen myös välillä hijainen (se tietenkin voi olla siunauskin), herkkänahkainen, möksähtelevä, kiivas, typerä, hajamielinen, idiootti, naiivi, liian paljon läskiä väärissä paikoissa, väärän muotoinen, kamalan näköinen, yllytyshullu, ilkeä, pahansisuinen, välinpitämätön, hidas ja hidasjärkinen.

Nöyrästi siis, hieman omiin mahdollisuuksiini uskoen, odotan mitä tuleman pitää ja hätistelen mörköjä. Enhän tunne kilpailijaani ollenkaan. Hänellä myös on kasapäin  hyviä ominaisuuksia, jotka ihan varmasti sopivat maajussillemme.

Olin tuntevani jotain meidän välillä. Jotain sanoinkuvaamatonta, jotain, mitä en voi selittää. Oliko se ohuen ohut yhteyden lanka, jota kemioiksi voisi kutsua? Vaistosin hänen mielenkiinnon, vai oliko se kaikki sittenkin vai oman mielikuvituksen tuotetta. Näkeekö sitä toisessa juuri sen, mitä haluaakin nähdä? Sillä hän katsoi kanssakilpailijaani yhtä intensiivisesti ja yhtä suurella lämmöllä kuin minuakin. Vai katsoiko?

Ensivaiheessa kuulin pöyristyttäviä sisäpiiritietoja siitä pelistä, mikä oli jo alkanut, ennen kuin mikään oli virallisesti vielä edes alkanut.

Sitten kuulin lisää kehitteillä olevista suhteista.

MITÄ! Joillakin tuntui olevan peli selvä jo alkumetreillä. Siis peli pelattu lähes tulkoon loppuun ennen kuin mikään oli vielä edes alkanut. Muilla maajusseilla ja maajussittarilla oli selvät kuviot eli kilpailu käytännössä pelattu loppuun siinä vaiheessa, kun meillä vasta starttaillaan moottoria.

Apua! Käykö tässä niin, että meikäläinen katsoo muiden perävalojen vilkkuvan ohitse, nielee naftankatkut ja tien pölyt, kun hitaanpana tajuan edes aamenta sanoa.

Kuka lähtee paalupaikalta? Siihen ei maajussi alennu vastaamaan. Ei vaikka ensin yritin houkutella häntä asian vierestä keskustelemalla. Kun se ei tuottanut tulosta, rohkaistuin jo vihjailemaan ja kysymään sinne päin. Ei edelleenkään tulosta. Lopulta ei auttanut muu, kuin nöyrtyä kysymään suoraan. Voi mikä häpeä!

Mitä tämä tarkoittaa? Jos muissa leireissä ykkönen tietää olevansa ykkönen, niin silloinhan kakkonen ei vielä tiedä jäävänsä kakkoseksi, koska hänelle ei armollisesti olla vielä paljastettu koko totuutta. Siksikö meidän varikolla minä en tiedä mitään. Olenko siis jo tässä vaiheessa kakkonen? Se hölmö, joka vielä luulee pelin pelaamattomaksi?

Maajussini vakuutti, että peli ei ole vielä edes alkanut. Eihän se ole voinutkaan, sillä farmiviikko on vasta edessä päin. Hän ei tunne kandidaatteja niin hyvin, että  voisi ottaa kantaa puoleen jos toiseenkaan. Pitäisikö siitä sitten huolestua? Jos muualla tiedetään jo, kuka on ykkönen, voi hän olla tyytyväinen omaan ylivoimaisuuteensa. Vaan entäs meidän tallilla? Ykkönen, sitten kun se aikanaan selviää, ehkä voitti täpärästi. Niin tasapuolisia kilpalijattaria?? Voihan se niinkin olla. Tai sitten hän on todellinen diplomaatti. Mitä Ulkoministeriö onkaan menettänyt hänessä...

Joka tapauksessa: minä bongasin hänet ensin ja lähetin kirjeeni matkaan. Hän valitsi minut kaikkien hakijoiden joukosta. Entäs jatkossa? Jos niinkin hyvin kävisi, että tulisin valituksi seuraavalle asteelle, kuinka paljon joutuu mies tekemään töitä sen eteen, että saa minut vakuuttuneeksi siitä, että olen juuri SE VALITTU. Ei ole häävi olo olla itse se, joka aloitteen tekee. Se on miehen tehtävä!! Vaikka mies olisi kuinka arka, niin vihreää valoa saatuaan, pitää miehen tietää, mitä haluaa ja osoittaa, mitä on valmis sen saamiseksi tekemään.

Miksi riikinkukolla on upeat sulat? Entäs koirasmiljoonakalan mahtipontinen väritys ja eväät? Siksi, että se kilpailee naaraan huomiosta. Nyt koko paletti pistetään sekaisin ja naiset kilpailevat miehestä. Voi mikä nöyryytys!

Omana itsenäni siis. Vaan mikä on sitä omaa itseään? Hiljainen sivustakuulija vai aktiivinen osallistuja? Vai jotain siltä väliltä?

Kiusallisen tietoisena siitä, että meitä on loppupelissä kaksi ja meitä tarkkaillaan. Erittäin epäluonnollista - ainakin Suomen oloissa.

Ensin minä olin niin otettu hänen kauneudestaan ja mukavuudestaan. Minun lempinäyttelijättäreni!

Olin aina niin ihastunut hänen saapumisestaan ja läsnäolostaan, kunnes tajusin, mitä hänen paikalle saapumisensa tarkoitti. Kääk ja kääk! Hänhän on tullut haastamaan maajussia tiputtamaan taas yhden meistä. Ja niin siinä käy, että giljotiinin terä leikkaa. Joka kerta. Ja minä kun olin juuri lyhennyttänyt dramaattisesti hiukseni.

-ihanan isot kädet

-arpiset sormet

-voimakkaan näköiset käsivarret

-jykevä ja miehekäs vartalo

-kävelee kuin mies

-suloisen ujo

-rauhallinen

-katseensa on syvä, samanaikaisesti läpitunkeva ja arka. Niihin silmiin voisi sukeltaa.

-puheensa rauhallinen, mutta huumorintajuinen

-naurava suu

Sellainen mies. Sellaisen miehen minä haluaisin.

Mutta sitten hiipi epäilys: löytyykö mitään yhteistä? Olisiko mitään muuta yhteistä tekemistä kuin työ? Onko yheisiä puheenaiheita ja kiinnostuksen kohteita? Onko hänessä tarpeeksi älyllistä haastetta?

Siitäpä ottamaan selvää...kysymällä. Hän lupasi lähteä mukaan, kuvitteellisessa tilanteessa, minun kotkotuksiini. Siis yhteistä voisi löytyä sittenkin.

Hän kertoili työstään ja siihen liittyvistä monimutkaisista kytköksistä. Jos hän ne hallitsee,  löytyy hänessä myös tarpeeksi aivokapasiteettia minun tarpeisiini. Siis ei mikään tyhmä mies!

Kaikki sanotut asiat, kaikki sanomatta jätetyt lauseet. Katseen suunta ja sen syvyys. Vastapuolen kysymykset ja niiden saamat vastaukset. "Mitä hän sinulta kysyi?" .... "Ai jaa, ei hän minulta mitään sellaista kysynyt." Mitähän se tarkoittaa?

Missä järjestyksessä istuimme, missä järjestyksessä nimi julistettiin pudotuspelissä? Kuka istui kenenkin vieressä? Mitä tuotantoyhtiö kysyi?

Millaista ihmistä hän etsii? Pitääkö hän puheliaasta vai kenties, soiko puheliaan puhe toisen aivoissa pahaenteiseti ja pitää enemmän hiljaisesta? Onko rohkea liian rohkea? Paljastaako avoin liikaa itsestään, puhuu itsensä pussiin? Entä jos ei uskallakaan avautua, voiko toinen purjehtia ohi välittömyydellään? Pitääkö hän kokeneesta naisesta vai arvostaako viattomuutta?

Olenko liian nuori vai kenties liian vanha? Onko minulla liikaa lihaa luiden ympärillä vai olenko liian luiseva? Pitkä vai lyhyt? Vaalea vai tumma?

Kysymys formaatilta: miten luulet sopeutuvasi maaseudulle? Kääk, ollaanko minua nyt petaamassa ulos pelistä? Olenko liian stadilainen? Eikös sielläkin ole sähköt, juokseva vesi ja sisävessa? Eikös maaseudullakin syödä jäätelöä ja katsota Salkkareita? Eikös, eikös....

Sanoi mies näin tai noin, aina se voidaan tulkita väärin. Jos hän sanoo "Hitaasti hyvää tulee". Tarkoittaako tuo, että back off woman, en ole vielä valmis. Onko etenemiseni liian nopeaa?

Valitseeko sydän vai järki?